Kustaa Iii N Sota

Saturday, 3 October 2020
  1. Kustaa iii tampere

Palataan pian! Tervehdys lukijani! Kuten viimepostauksessani kerroinkin, tänään aioin kertoa teille sodasta, jonka aloitin Venäjää vastaan. Kyseinen sota tunnetaan myös nimellä Kustaa III:n sota. Sota lähti minun aloitteesta. Aloitin sodan, koska halusin vahvistaa asemaani kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa menetetyt alueet. Olin valmistellut jo pitkään sodan aloittamista Venäjää vastaan. Harkitsin sotaa myös Tanskaa vastaan ja Norjan liittämistä Ruotsiin, mutta Britannian vastaus esti sen. Minulle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi hyökkääjältä. Syitä tähän oli monia. Minä en olisi muun muassa saanut edes aloittaa sotaa vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan. Mietin myös ulkopoliittisesti. Jos Venäjä näyttäisi hyökkäyksen aloittajalta, Katariina II olisi vaikea saada Tanskaa avukseen. Vuonna 1788 järjestin väärennettyjä raportteja Venäjän sotavalmisteluista Suomen rajan tuntumassa, jotta saisin luvan liikekannallepanoon. Tämän seurauksena joukkoja alettiin siirtää Ruotsista Suomeen.

Kustaa iii tampere

Yksityiskohdat Kustaa III:n sota 1788–1790 oli varomattomasti aloitettu seikkailu, joka oli vähällä viedä Ruotsin kuninkaan ja koko valtakunnan perikatoon. Sota on historiankirjoituksessa jäänyt 1808 käydyn Suomen sodan varjoon, vaikka kyse oli suuremmasta ja ajallisesti pidemmästä yhteenotosta. Kustaa III:n sota oli paljon muutakin kuin Porrassalmen, Parkumäen ja Ruotsinsalmen voitot tai Anjalan liittona tunnettu upseerioppositio. Maarintamalla ruotsalaiset joukko-osastot kamppailivat Kymenlaaksossa, suomalaiset puolestaan pääosin Savon suunnalla. Vaikeuksia riitti: joukkojen niukkuus, rahan puute, huoltovaikeudet, sairaudet sekä ajan sovinnaiselle taistelutaktiikalle varsin soveltumaton Suomen maasto. Vesistön rikkomassa Savossa sodankäynti olisi edellyttänyt nopealiikkeistä laivastoa. Teoksessa esitetään tiiviisti sodan keskeiset tapahtumat.

Tilanne kävi otolliseksi sodan aloittamiselle idässä, kun Venäjä joutui sotaan Turkin kanssa vuonna 1787. Kun Venäjä oli sodassa Mustallamerellä, Kustaa III arveli mahdolliseksi onnistua Pietarin valtaamisessa nopealla iskulla. Poliittisena tavoitteena Kustaa III:lla oli jopa Venäjän keisarinnan Katariina II:n syrjäyttäminen ja hänen poikansa Paavalin nostaminen valtaistuimelle. Naamioitua hyökkäyssotaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kustaa III:lle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi hyökkääjältä. Ensinnäkään kuninkaalla ei vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan ollut oikeutta aloittaa hyökkäyssotaa. Toisaalta kyse oli ulkopoliittisesta pelistä: Katariina II:n olisi vaikeaa saada Tanskaa avukseen, jos Venäjä näyttäisi hyökkääjältä. Keväällä 1788 kuningas järjesti väärennettyjä raportteja Venäjän sotavalmisteluista Suomen rajan tuntumassa. Tällä verukkeella hän sai luvan liikekannallepanoon 21. toukokuuta ja kesäkuussa joukkoja siirrettiin Ruotsista Suomeen. Kustaa III teetti venäläisiä sotilaspukuja ja lähetti ne Savon prikaatin komentajalle.

  1. Kustaa iii n soma online
  2. Kustaa III:n Sota | STORIA - Page 2
  3. Kustaa iii n sótano

Kustaa III:n sota Ruotsinsalmen toinen meritaistelu. Johan Tietrich Schoultz 1792, Ruotsin kansallismuseo, Tukholma. Päivämäärä: kesäkuu 1788 – elokuu 1790 Paikka: Itä-Suomi ja Itämeri Lopputulos: Status quo ante bellum, Värälän rauha Osapuolet Venäjän keisarikunta Tanska Ruotsi Komentajat Katariina II Kristian VII Kustaa III Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta ja päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia. Vuonna 1772 säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa vuonna 1743 menetetyt alueet. Eino Jutikkalan mukaan Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä. Kustaa III oli jo pitkään valmistellut sotaa Venäjää vastaan. Hän harkitsi myös sotaa Tanskaa vastaan ja Norjan liittämistä Ruotsiin, mutta Britannian vastustus esti sen.

Toteutimme vallankaappauksen elokuussa 1772. Tarkoituksena oli, että Jakob nostaisi Suomenlinnan armeijan kapinaan samaan aikaan kun Johan suostuttelisi Skånessa sijaitsevia joukkoja siirtymään puolelleni. Vallankaappaus ei mennyt kuitenkaan ilman ongelmia sillä säädyt olivat saaneet vihiä vallankaappauksesta, joten en voinut odottaa poikien kapinahankkeiden onnistutummista. Päätin luottaa omaan puhetaitooni ja puhua Tukholman joukot puolelleni. Onnistuin siinä ja sain pääkaupungin hallintaani. Säätyjen 50 vuotta kestänyt valta romahti yllättävän nopeasti ja 21 elokuuta 1772 sanelin uuden hallitusmuodon. Sotilaiden läsnä ollessa säätyjen edustajien oli pakko hyväksyä uusi hallitusmuoto, sillä myös kansa oli kyllästynyt säätyvallan poliittisiin riitoihin. Taloutemme oli myös konkurssin partaalla, joten käytin tilannetta hyväkseni ja lupasin kansalle parempaa elintasoa ja vakautta. Naapurimaat eivät pitäneet vallanvaihdosta, koska eivät voineet enää vaikuttaa maani sisäisiin asioihin. Hei taas!

Voisin kertoa tänään siitä, millainen minä olen hallitsijana. Kun nousin valtaan, uudistin oikeuslaitosta siten, että poistin kidutuksen käytön kuulusteluissa ja vähensin kuolemanrangaistuksen käyttöä. Mitä uskontojen suhteen tulee, olen aina ollut hyvin suvaitsevainen kaikkia uskontoja kohtaan. 1782 annoin juutalaisten harjoittaa omaa uskontoaan tietyissä Ruotsin kaupungeissa, vaikka papisto sitä vastustikin. Oman hallitsijakauteni aikana olet yrittänyt nostaa kulttuurielämää enemmän esille, koska se on minulle henkilökohtaisesti tärkeää. Olen hyvin taiteellinen ihminen ja olen aina suosinut erityisesti näyttämötaidetta, joten perustin vuonna 1773 kuninkaallisen oopperan, vuonna 1786 Ruotsin Akatemian ja vuonna 1788 kuninkaallisen draamateatterin. Teatterin lisäksi olen hyvin kiinnostunut arkkitehtuurista ja sisustamisesta. Minun mukaani on nimetty jopa kokonainen tyylisuunta, "kustavilaisuus". Olen aina ollut hyvin kiinnostunut Suomen asioista. Vuonna 1775 vierailin ensimmäisen kerran Suomen alueella.

Tämä on viimeinen päivitykseni, jossa kerron siitä kuinka yritin lujittaa asemaani ikävin seurauksin. Yritin siis lujittaa asemaani, joka vaati sen, että minun piti yrittää vähentää aateliston valtaa. Vuonna 1789 hallitusmuotoon lisättiin yhdistys- ja vakuuskirja, joka lakkautti valtaneuvoston ja kavensi aateliston yksinoikeutta moniin valtion virkoihin. Talonpoikien asemaa puolestaan parannettiin. Aatelisto vastusti suuresti kyseistä yhdistys- ja vakuuskirjaa. Päätin ratkaista ongelman käskemällä aateliston edustajat poistumaan asiaa käsittelevästä kokouksesta. Monet ovat kutsuneet käytöstäni itsevaltaiseksi ja menettelyäni on tulkittu vallankaappaukseksi, koska muutin hallitusmuotoa ilman aateliston hyväksyntää. Luotin vain omiin suosikkeihini, joka herätti paljon katkeruutta aatelismiehissä. Lopulta yhdistys- ja vakuuskirja johti välirikkoon aateliston kanssa vuonna 1789. Aateliset alkoivat olla tyytymättömiä minuun, joten aloin epäillä heidän suunnittelevan salaliittoa minua vastaan.

Katsomo android tv, 2020